Tokoa Pirkkalassa.

Hupsista jäi näköjään parista kerrasta kirjoittelematta! Mutta.

2 viikon loman jälkeen oli kiva taas palata reenailemaan. Kentän virkaa suoritti Veskan parkkipaikka. Mukana oli myös Katri Gingan kanssa.

Käsimerkistä Mötkö tajuili jo tosi kivasti sivulle juttua, mutta itse käsky "sivu" on sen mielestä sama juttu kuin istua. Päädyin nyt lähteä opettamaan "vulle" sanalla sivulle tuloa uudestaan, niin että käytän alkuun vulle sanaa vain, kun koira on jo käsimerkistä perillä, että mitä tehdään. Ehkä se sana tarttuisi sen päähän.

Treeneihin Katrin ehdotuksesta lisätään luoksetuloa, niin että treenaillaan vauhtia, eikä "loppuasentoa". Mötkö tarjoilee edessä istuntaa ihan kivasti, mutta kuten Katri sanoi, niin helpompi vatia että yksi liike on suora, kuin että menettäisi kahdesta vinosta asennosta pisteet. Lisäksi ajattelin, että kaukokäskyjä voisi hyvin treenailla, kun ne ei vaadi sivulla oloa.

Repo oli ihan pellossa kasvanut. Hetki sillä kesti tajuta, että miten niitä nakkeja saakaan, kun ne ei herunut mun kättä jyrsimällä. Ennen Katrin saapumista harjottelin Repon kaa luoksetuloa ja sitten, kun Katri vahti, niin otettiin muutamia sivulle tuloja. Nyt tarttee taas harjotella sen kanssa kaikkea ja päivittäin, kun se on ihan kauhukakara!

Lapinreissu teki mullekkin hyvää, mutta Repo oli viikossa muuttunut isoksi! :( Kuvia siitä taas kun jaksan niitä koneelle siirrellä.

5.12. Agility

Matkattiin ekan kerran tallille treeneihin tänä syksynä ja ajatuksena oli ihan toko treenit, mutta koko porukan mielentilan + Katrin sunnuntaisten kisojen takia otettiinki agia. Mötkön edellisestä "oikeasta" agilitystä oli aikoja ja ainoata, mitä koskaan oltiin saatu "hyväksi" oli putki. Hiukka pelotti mennä kotonakasvamis kauden jälkeen putken suulle ja kokeilla, että syttyykö koiran päässä valoja, kun huudan sille että "Putkeen!". No sinne se sujahti. Ei ehkä päätä huimaavaan vauhtiin, mutta meni kuitenkin.

Otettiin putkea sitten muutamia toistoja, jonka jälkeen palattiin aika alkupisteeseen treenaamaan keppejä. "Normi"kepeillä en saanut kättäni ja palkkaa rytmitettyä hyvin, niin Katrin vinkistä mentiin kokeilemaan vinokepeillä. Siellä kokeilin jo lähettää Mötköä apparin luo, mutta kepit oli taivutettu lähes maahan asti :D

Sitten välissä taas muut reenailivat ja loppuun mentiin tapaamaan Mötkön vanhaa vihamiestä keinua. Selkeästi kaikki kaunat oli unohdettu, sillä seuraava homma meillä onkin harjoitella hidastusta keinulla, ettei Mötkö vaan koita juosta siitä läpi. Päästiin jo matalasta korkeudesta "tömäyttämään" keinu alas, eikä Mötkö tainnut edes tajuta :P

Liian elämän täyteinen loppuviikko onkin sitten kerrottavissa hyvin lyhyesti. Ei olla tehty mitään :D Sisko oli kylässä miesystävänsä kanssa, joten koirilla on kyllä ollut muuta tekemistä.

OT: Tänään myös kynin Mötkön pohjavillaa, jota lähti kaupan hedelmäpussin verran. Yhä sitä näyttäisi olevan vaikka muille jakaa, että tarvii kyniä vielä myöhemmin lisää.

P.s. Jos tätä nyt joku "ulkopuolinen" lukee, niin suosittelen luettavaksi Katrin jumppatreenit koiralle. Jotain lähtee meillekkin kokeiluun. Ainakin hevosiltakin tuttu "kavaletti" treeni. Pitää vaan hommaa jostain minipuomeja :D

Eläinlääkäriä ja Sigur huveja.

Moro,

Koko sepustus on lähinnä OT:ta ja tekosyitä, että miksei voinut. Lopussa vielä Repoliinin ensimmäisestä ell reissusta.

Perjantaina ei saatu aikaseks edes sisätiloissa kapula treeniä, vaikka kuinka yritin saada itseäni niskasta kii. Oli vaan niin väsy ja viluinen olo.

Lauantaina lähdinkin aamulla reippaalle lenkille koirien kanssa, ennenkuin suuntasin kohti Helsinkiä.

Hassu juttu sattui matkalla, kun huomasin Katrin auton motarilla. Sen kun tunnistaa rekkaristakin helposti :D Oli pakko kaasutella rinnalle vilkuttaan xD

Helsinkiin matkattiin siis katsomaan Sigur Rossia, joka oli kyllä niin mahtava. Se ei ollut keikka, vaan konsertti ja toistaiseks paras sellainen ikinä. Sitä ei voi verrata muihin bändeihin, sillä koko setti painii ihan eri sarjassa! Valot, äänet, esiintyjät, kaikki ihan vimpan päälle. Ikäväkyllä mahtavia efektejä en saanut puhelimellani talletettua, enkä oikeen ehtinyt keskittyä kuvaamaan, kun nautin showsta!

Valitettava Iphone laatu. Ainoa edes katseltava kuva.

Sunnuntainen kotiin paluu ei ollutkaan niin nautinto. Maha oli aamusta asti kipeä ja raahauduin töihin, kun tiesin, ettei sinne kukaan mukaan olisi menossa. Istuin kaksinkerroin kassantakana ja laskin minuutteja päivän loppumiseen. Nyt kaksi päivää mahatautia takana ja huomisenkin taidan vielä hakea saikkua. Ei siis ole reenailusta tullut yhtään mitään... Huomenna saan kyllä luvan parantua!

Jotain iloa sunnunaissa oli, sillä kotiin tullessa oli jo Repon toinen korva vankasti pystyssä ja tänään nousi toinenkin! Mutta kuvaa en tänään ehtinyt ottamaan, joten nautitaan puolitoista pystykorvaisesta Reposta.

Ja maanantainahan käytiin Repoliinin kanssa ensimmäisillä rokotuksilla. Kaikki meni hyvin muuten, mutta toista kivestä etsittiin kauan ja se löytyi surkastuneen nivuskanavasta. Päällä oli kuulemma outoa rasvakudosta, joka vaikeutti etsintää. Lisäksi kovat kiinnikkeet tuntuivat, jotka olivat jossain vatsanpuolella kii. Lääkäri sanoi että hän ei usko että laskeutuu ollenkaa. Ihmettä siis odotellessa!!

Ruokinnasta puhuttiin myös tovi ja nyt saatiin nassikan ruokinta hyvälle tolalle, niin että se maistuukin. Repo mussuttelee vain kolmekertaa päivässä ja aterialla nautitaan kuivaa nappulaa "lihanugettien" kera. Nugetit on sellaisia pelkkää lihaa möykkyjä, joissa on kuitenkin vielä kaikki tarvittavat lisäaineet ja hiukan riisiä. Näin ollen vatsasta pitäisi tulla vahva, kun se nauttii laajasta bakteerikannasta.

Käytiin vielä ostamaan pari putkiluuta pureskeltavaksi, kun purulelut ei enään riitä ja haluan suojella huonekaluja. Kuukauden päästä saattaisi sitten ne hampaat lähteä ilman hammaslääkärinkin apua!