Selityksen makua

Aika ironista, että viimeinen bloggaus on tavoitteista ja siihen homma sitten jäikin ;D

Noh. Nyt sitä selityksen makua. Ollaan kyllä reenailtu, ei niin ahkeraan, mutta kyll me ollaan. Tämän kirjoittelun motivaation puutetta on ollut ja reenailunkin puutetta ihan vaan sen takia, että oma elämä on ollut rankkaa ja aina ei pysty ja sillee, kai te ny tajuutte? ja ja....

Sitten asiaan.

MÖTKÖ:

Viime reeneissä Mötkelö alkoi tuntua tosi hyvälle siinä sivulle tulossa. Ehkä se vihdoin oppiii sen! Olen voinut jo alkaa seuruuttaan melko suoralla samalla kun otetaan askelia eteenpäin uutta maahan pyllähdystä varten. Paikallaan makuussa ehti tulla ongelmia. Muutin kai tyyliä millä tein sitä tai jtn. ja Mötkis nousi ylös ja kaikkea muuta hömppää. Nyt ollut taas hyvä ja reeneissäkin se onnistui.

Mötkö atopia OT:

Haettiin kevään allergia lääkkeet Mötkölle ja hintaa parin tyroksiinin kera tuli vaivaiset 32e. Mukaan lähti fysiologista liuosta silmien huuhteluun (joka outoa, auttaa oikeasti) ja sitten allergista sidekalvontulehdusta estävää silmätippaa. Näillä saadaan silmien ongelmat varmasti kuriin (ei oo yhtään tulehtuneet) ja aikaisemmin haettiin tassujen pohjiin kortisoniliuosta, jota voidaan antaa kuureittain seitsemän päivän ajan seitsemänpäivän välein. Muuten yhä pesellään tarvittaessa Malasebillä ja laitetaan Vetramil voidetta tarvittaessa iholle.

Silloin kun aloitettiin tää ylikallis siedätyshoito ja kaikki piti mua hulluna, niin ell sanoi, että vaikutuksia ei voi kuin aina verrata vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuntui hullulta maksaa satoja euroja ja ehkä nähdä tuloksia sitten vuoden päästä.

Noh nyt ollaan siellä vuoden päässä. Vuosi takaperin joulukuussa Mötkön silmät olivat rakkulaisesta tulehduksesta räikeän punaiset, tassun pohjat verillä ja suupielien ja pyllyn nahka mätäni. Vaikka silloin aloitettiin 5mg kortisonia päivässä annostus, eivät oireet pysyneet poissa ilman lisähoitoja (antibiootteja, jatkuvaa pesemistä ja rasvausta). Nyt annostus on 5mg joka toinen päivä ja hoitoja tarvittaessa. Naaman ja pyllyn iho kunnossa, silmät ei tulehdu ja jaloissakin punoitus on sellaista, mitä normaaleille herkille koirille tulee joka talvi! Katsastetaan taas vuoden päästä, että miltä näyttää :)

REPO:

Repoliini tekee melkein sivulletuloa nyt samalla tasolla kuin Mötkö, mikä on ihan vähän masentavaa, mutta kiva homma että se sujuu. Ainoa mikä ei tunnu lähtevän toimimaan on maahan meno. Joka toinen päivä se tajuaa ja joka toinen ei :/ Noh reeniä reeniä!

Repo OT:

Hölmö pentu ei millään tajua ettei sisälle pissitä. En enää tiedä mitä teen. Vien sen ulos ja se pissaa. Maailma räjähtää kehut, mutta ei se edes tajua että sitä kehutaan tai vähintään että miksi. Sitten tullaan sisään ja puoli tuntia ja koira tekee pienet lirut lattialle. MIKSI?

Hölmöläinen ei koskaan pissaa rakkoaan tyhjäksi. Vaikka tunnin lenklläkin se pissaisi kolme kertaa, niin silti se saattaa alle tunnin sisään kotona oltua pissata lattialle. En vaan käsitä. Edes Mötkö ei ollut näin vaikea. Repo ei meinaan edes vieläkään nosta jalkaa, haistele tai merkkaile. Mötköllä loppui lopullisesti sisälle teko kun se alkoi merkkailemaan. Noh toivottavasti pian on lämmintä, niin voisi pitää ovea auki ja Repo ehkä vihdoin oppisi? Kun se ei anna edes mitään merkkejä pissahädästää. Kyykkää tasan siihen missä on ja liruttaa. Joskus sentään kävelee keittiöön, mikä on opetettu pissi paikaksi.

Siinä kaikki tällä kertaa. Seassa saatte nauttia toissapäiväisestä retkestä Sannan ja Mintun kanssa Pikku-Ahvenistolle.

Tavoitepostaus 2014 Mötkö

Harjoittelussa olevat liikkemme ja niiden Ongelmat(ratkaisu): 

Sivulletulo: Mötkö ei vieläkään yhdistä sitä aina tehtäväksi joka tapahtuu aina siinä mun vierellä.

(Lisätään toistoja ja treenejä. Palkataan vain oikeasta suorituksesta. Määritä minihyväksyttävän raja)

Nouto: Vaikka tätä alokkaassa olekkaan, niin treenataan sitä, kun mitään muuta ei voi oikeen tehdä, kunnes sivulletulo on hyvä. Mötkö ottaa kalikan suuhun, mutta yleensä päädystä. Suuhun ottaminen ilman hirveää hokemaa ja sadanvuoden odottelua mahdotonta. Ei edistystä.

(Määritä minimi vaatimus ja selkeytä palkkaus. Etene, mutta koirantahdilla. Palaa askel taaksepäin tarvittaessa)

Kaukokäsky: Tätähän ei tarvita varmaan koskaan, kun ei päästä pois edes alokkaasta ;P MUTTA. Tästä mä joskus yksin aloitin kouluttamisen. Maahan-ylös-maahan. Eteenpäin hiipiminen nousussa ja pakitus maahanmenossa.

(Riittävän helppo välimatka. Apunamit. Ei palkkausta enää vääristä suorituksista, kun onnistumisia niin paljon. Etene vasta kun sillä etäisyydellä vain onnistumisia.)

Pysäytys: Ei aina edes reaktiota. Alkutekijöissä.

(Selkeä käsiliike. Pallolla taaksepalkkaus.)

Kiritys luoksetulossa: Koska en voi ottaa vielä luoksetuloa loppuunasti (en aijo opettaa koiraa tulemaan eteen, vaan suoraan viereen) kun se ei osaa sivulletuloa. Ongelmia ei oikeastaan ole, mutta haetaan vauhtia härnäyksellä ja pois juoksulla. Palkkaus selkä koiraan päin pallolla.

Paikallaanmakuu: Näkyvissä ollessani näissä olosuhteissa, missä olen päässyt reenaamaan, en pidä liikettä ongelmallisena. Palkkausväliä voisi jo harventaa ja välimatka kasvattaa siihen 20metriin?

Tavoitteita: 

Mötkö pystyy suorittamaan ALO-luokan hyväksytysti.

Mistä homma lähinnä roikkuu?

• Sivulletulo kuntoon -> Seuraaminen
• Estehyppy

Kun seuraaminen on kunnossa lisätään siihen maahan meno (en usko että tässä on mitään ongelmia) ja seisahtuminen (vaatii että pysäytystä on treenattu ja sana jäänyt tonne tyhjään koppaan). Luoksetulosta sivulle. Jos sivulletulo kunnossa, en pidä tätä ongelmana.

Suurimmat haasteet?

• Sivulletulo
• Seuraaminen ja siinä käännökset
• Luokseenpäästävyys

Tähän me tähdätään!

27.1. Toko treenit ulkona

Hirveä romaani tulossa, joten sitä piristämään pari kuvaa viikkositten lenkiltä järvenjäällä.

Oltiin peltsulla ulkona reenailemassa.

Repon kaa otin pari sivulletuloa jotka meni ainakin mun mielestä tosi hyvin. Repsa osaa jo tulla kerjäämään palkkaakin istumalla sinnepäin mun vierellä. Nyt täytyy tarkkaila, että keskittyminen pysyy mussa ja pidentää sitä aikaa, jota sen tarttee olla siinä vierellä ennen vapautusta tai uutta käskytystä.

Sannan avulla otin vie pari vauhdikasta tänne käskyä ilman selkeetä päämäärää, josta sainkin katrilta hyvää vinkkiä, että kuinka sitä kannattaisi jatkossa reenailla, vielä kun sivulle tulo ei ole hanskassa.

Mötkön kaa otettiin ensin sivulletuloa ja mulla alkoi iskeä epätoivo sen kanssa. Se ei vieläkään tunnu tajuavan homman ydintä... Noh raukkaparan karvaton pylly ei kestänyt arktisia olosuhteita, joten sekin homma jäi puolitiehen. Lykkäsin sen autoon sulamaan ja ideana oli ottaa liikeestä maahan, mutta ylöisen vastusteluista ei tehty sitäkään. Kuulemma mitään ei voi reenata, ennenkun sivulletulo on kunnossa.

Olisin sitten tehnyt edes niin, että koira jää istumaan ja kutsun luokse, josta kesken matkaa maahankäsky, muttei sitäkään kuulemma kannata tehdä. Sitten yritettiin näyttää miljoonaa eri tyyliä opettaa kaukokäskyjä, vaikkei nyt niitä välttämättä tartte vielä osata. Sitten siinä säheltäessä olo todettava, ettei mun koiraa ole tarkoitettu suomen keleihin ja keskeytin homman ja lykkäsin koiran autoon.

Kotona kokeilin sitten piruuttani Katrin vinkkiä namit vierelle jotka poistaisivat eteenpäin valumista kaukokäskyissä. Ahneelle paskalle on ollut tosi vaikea opettaa, ettei niitä nameja oteta ilman lupia. Nyt sitten näytin kertaalleen taivaanmerkit, kun se koitti niitä otella ja kerrasta oppi. Ahneuteen ei siis toimineet pehmeät keinot. Noh sitten onnistuttiin hyvin tekemään muutamia maahan-ylös-maahan-ylös.

Tänään kunnostauduin ja hommasin meijän vanhan eteiskäytävän maton takaisin ja otin sen koirareenimatoksi. Peilin eessä ensin Repoa sivuttelin, mutta meinasi kyllä leikkaa kiinni kun se pieni mato kiemurteli ympäriinsä ja sen persus levis miten sattuu, eikä onnistuneita meinannut millään tulla. Muutamaan hyvään oli sitten hyvä lopettaa onneksi.

Mötköä yritin taas epätoivoisesti opettaa sivulletuloa. Musta tuntuu että sillä ei aina pala kaikki valot päässä. Nyt se teki ihan mitä sattuu ja nostatti ittelleen ihan hirmuset kierrokset. Jokaista yhtä hyvää kohden jouduin "hööpöhöpöämään" viisi sivulletuloa. Menin itsekkin hetkeksi keräilemään kierroksiani alas kun alkoi niin pirusti hermostuttaa! Tein varmaan itse jotain merkittävästi väärin kun se ei tuntunut nyt kykenevän ollenkaan ja kiersi ympyrää mun ympäri. Lopetettiin kahteen ihan ok sivuun. Vaikka koira jäi niissä vähän liian irti, niin kohta oli muuten hyvä ja koira oli suora ja otti kontaktia. Oltaisiin muuten varmaan vieläkin siellä yhdessä sivuttelemassa.

Sitten kokeilin taas eilistä juttua eli maahan ylös maahan. Mielentila oli ehkä huono, kun epäonnistumisia tuli enempi kuin eilen, mutta onnistumisiakin ja lopetettiin pariin hyvään. Sannan kanssa käydyn pohdinnan jälkeen vaihdoin "ylös" sanan vielä "ub" sanaan, ettei Möktö vaan sekota sitä "yli" sanaan, joka on tienylityksen käskysana.

Sitten, mitä en edes tiedä tartteeko koiran osata, mutta oli pakko jankata, kun Mötkö ei millään halunnut tajuta, mutta maahan-istu-maahan. Istumasta maahan onnistui hyvin, jossa on käskynä "down" koska maahan meno on erilainen kuin seisaaltaan "maahan". Mötkö halusi ehdottomasti mennä maasta istumaan seisomisen kautta, joten sitä jankattiin kunnes saatiin pari onnistunutta sarjaa. Tehtiin sitä sitten vielä "loppuleikin" seassa pallopalkalla. Siinä en selkeästi paineistanut koiraa liikaa, niin Möktö ei tehnyt kertaakaan väärin. Pallopalkkaa pitäisi varmaan siirtää muihinkin juttuihin.

17.1. Wuf.filla

Morjens,

Kaikki välikuvat on tältä päivältä, kun oltiin "Mummulassa" eli Jannen äitillä kuluttamassa koirista energiaa niitten koiran Rokin kanssa.

Joku ei tajua "käsi taskussa" merkitystä

Käytiin perjantaina porukalla treenailemassa Wuffin lämmitetyllä hallilla. Alkuun otettiin (Minttu, Ginga, Mötkö) paikallaan makuu. Mötkö oli alkuun super hyvin, mutta sitten tein tyhmän virheen ja pidin liian pitkän palkkaustauon ja homma lähti käsistä ja Mötkis taisi nousta sen n. 2min aikana siinä loppuvaiheilla yhteensä 3 kertaa. Kävin korjaamassa sen aina takasin ja sitten kolmannen kerran jälkeen odotin hyvän ajan ja kävin vapauttaan Mööbelin tästä haastavasta tehtävästä.

Katri ehdotteli ensin et koittaisin samaa kun Gingalla, eli jättäis namit siihen sen vierustoille, mutta mun ja Mötkön "ilman lupaa ei saa ottaa" koulutus ei oo ihan vielä niin pitkällä, että uskoisin sen onnistuvan :D Toinen oli sit et saisin rauhassa seistä ja joku muu kävis korjaamassa ja palkkaamassa. Mutta yleensä ottaen oon super yllättynyt, kuinka hyvin Mötkö osas paikallaanmakuunkin, kun ei me olla tehty sitä muitten kanssa varmaan koskaan ja kotona viimeks vuonna nakki ja makkara.

Loppu aika otettiinkin Agilityä, kun kerrankin oltiin lämpimässä hallissa ja ei tarvinnut pelätä kylmän kelin aiheuttamaa lihasvammaa. Repolle esittelin vaan putkea ja rohkeana ja fiksuna koirana se äkkäs tosi nopeeta, että sen tunnelin läpi rymistelemällä sai ruokaa. Lisäks kutsuin sitä muutamia kertoja luokse ja otin pari "vullea".

Muitten treenatessa sitten istuskelin häkillä ja palkkailin molempia hiljaa olosta. Tosiaan kun tää oli Repon eka kerta hallilla, nii oli ihan hyvä opettaa et se vuoroavenailukin on ihan kivaa. Mötköltä se unohtu opettaa :D Sannan ja Mintun radan aikana tosin en saanut Mötköä mitenkään pitään päätä kii :/ Niillä on liian spesiaali suhde toisiinsa. Tai ainakin se on toiseen suuntaan. En niin tiedä Mintun tunteista Mötköä kohtaan.

Mötkön kanssa otettiin jo pientä rataa, josta kuva alla. Alkuun en ohjannut selkeesti putkelle ja Mötkö ei tajunnu, mutta sitten kun suju, niin se teki super hienosti, vaikka olikin ihan easy rata. Mentiin tätä hurjaa rataa molempiin suuntiin. Toisella puolella oli vielä yksinäinen putki, johon harjottelin vasemmalla kädellä lähettelyä, kun se on ollut vaikee. Otettiin sen jälkeen vielä noi pari hyppyä tosta toiselta radalta. Ja siis koska Mötköä ei oo kuvattu nii meijän esteet on sellasia maahankaivettuja 10cm.

Sitten vielä kokeiltiin kiikkua ja lopulta uskalsin antaa Mötkön tiputtaa sen kokonaan yksinään. Ei se oikeen välittänyt siitä yhtään :D Nyt tarttee vaan opettaa se hidastaan siinä, ettei se jokupäivä koita juosta turhan lujaa läpi, niinkun se tuppaa nyt tekeen, ellen vieressä nameilla hidasta. Sitten kokeilin vielä huvikseen, että uskaltaako Mötkö mennä puomille ja kovalla vauhdilla se tulikin, kunnes puolessa välissä ylhäällä se alko tajuun, et voi ei oon korkeella ja sit vauhti hidastu ja hidastu, kunne Mötkö pysähty kokonaan. Pienellä avustuksella päästiin sitten loppuun ja palkkojen jälkeen Mötkö päätti juosta toiseen suuntaan takasin. Eli se olikin niin helppo juttu.

Tuntuu että turhaan jännittelen näitä juttuja enää Mötkön kanssa, mutta mun vainot on sen lapsuuden ajalta, kun se pelkäs kaikkea ja kiikkua ja kaikkea. Nyt se on hieno ja rohkea koira! Harmitti, kun Wuffilla ei ollut niitä yksittäis keppijuttuja, et ois voinu reenaa keppejä, mutta pitää kattoo niitä sitten myöhemmin. Ja Mötkön käyn kuvautteleen maalis-huhtikuussa, niin sitten päästään ehkä tutustuun A-han ja isoihin esteisiin, jos vaan tulee hyviä uutisia!

12.1. Toko + tänään

Moro,

Eilen käytiin kaukajärvellä treenailemassa lenkin lomassa. Lenkki seurana oli Sanna ja Minttu.

Alkuun kokeilin vähän kaukokäskyjä joita ollaan varovasti treenailtu. Tai lähinnä niin että kesken touhun kiinnitän Mötkön huomion ja annan käskyn. Kivasti Mötkö reagoi kun kutsuin sitä, mutta sitten se ei millään malttanut kuunnella käskyä perään. Tai sitten reagointi oli todella hidasta. Mötkö on myös alkanut maasta-ylös käskyssä hiipimään eteenpäin, joten koitin siinä pitää Sannaa stopperina. Sitä täytyy selkeästi treenata lisää ja keksiä joku uusi sana istumasta-maahan käskyksi.

Otettiin vielä pari "vullea". Testasin vielä että onko sana yhdistynyt Mötköllä yhtään siinä sivulla tekemiseen, niin kokeilin huutaa vullea niin että Mötkö seikkaili kauempana. Hyvin se lähti sinne hakemaan, eikä tällä kertaan vain istunut maahan :D

Tänään otin missioksi lenkillä ottaa muutaman sivulletulon ja sitten istumaan käskyä ihan yhtäkkinäisissä tilanteissa. Sivut meni todella upeasti! (ainakin jos se koira oli suora, niinkuin musta näytti ;D) Istumaan Mötkö käynnistyi taas hitaasti, mutta jutun tajuttuaan alkoi sekin sujumaan. Ulkona oli ainakin 17 astetta pakkasta, joten en viitsinyt pysähtyä paikoilleen tai istuttaa koiraa hirveästi maassa. Maahan menotkin jätin kokonaan pois.

Semi OT: Ollaan pidetty Mötköllä tossujen laitto rajana jotain -15C - -20C mutta nyt en jotenkin yhtään ajatellut ja pidemmän lenkin sijaan oltiin vaan puoltuntia, kun huomas että Mötikän varpaita palelsi. Takkia ei onneksi vielä tartte, vaikkei toi karva nyt mikään villatakki ole. Takkia on tarvittu tuulesta riippuen vasta -20C - -25C, tosin en ole huomannut Mötkön palelevan, mutta oon vaan päättänyt että silloin laitetaan tuulenkestävä fleesetakki. Kunnon toppatakkia ei edes omisteta :D

Repolla ei taas olla tajuttu ostaa mitään talvivaatteita ja niitäkin ehdin mennä hakemaan vasta keskiviikkona :/ Ulkoilut on ollut lyhyitä. Lähinnä riehumassa noi on saanut olla pidempään, kun kunnon liike pitää lämpösenä. Täysin kalju pentumaha tuntuu vaan pahalta ajatukselta lunta vasten kun on kunnolla vielä pakkasta! Ajattelin jonkun villapaidan käydä Repolle hakemassa.

Onneksi sisällä voi treenailla perusjuttuja. Sivulletuloa harmikseni ei oo voinut, kun ei oo mitään hyvää alustaa. Onneksi torstaista etiäpäin Repokin on tervetullut hallille! Tosin sielläkin on kylmä, mutta alusta on ainakin hyvä.

Tokoa Pirkkalassa.

Hupsista jäi näköjään parista kerrasta kirjoittelematta! Mutta.

2 viikon loman jälkeen oli kiva taas palata reenailemaan. Kentän virkaa suoritti Veskan parkkipaikka. Mukana oli myös Katri Gingan kanssa.

Käsimerkistä Mötkö tajuili jo tosi kivasti sivulle juttua, mutta itse käsky "sivu" on sen mielestä sama juttu kuin istua. Päädyin nyt lähteä opettamaan "vulle" sanalla sivulle tuloa uudestaan, niin että käytän alkuun vulle sanaa vain, kun koira on jo käsimerkistä perillä, että mitä tehdään. Ehkä se sana tarttuisi sen päähän.

Treeneihin Katrin ehdotuksesta lisätään luoksetuloa, niin että treenaillaan vauhtia, eikä "loppuasentoa". Mötkö tarjoilee edessä istuntaa ihan kivasti, mutta kuten Katri sanoi, niin helpompi vatia että yksi liike on suora, kuin että menettäisi kahdesta vinosta asennosta pisteet. Lisäksi ajattelin, että kaukokäskyjä voisi hyvin treenailla, kun ne ei vaadi sivulla oloa.

Repo oli ihan pellossa kasvanut. Hetki sillä kesti tajuta, että miten niitä nakkeja saakaan, kun ne ei herunut mun kättä jyrsimällä. Ennen Katrin saapumista harjottelin Repon kaa luoksetuloa ja sitten, kun Katri vahti, niin otettiin muutamia sivulle tuloja. Nyt tarttee taas harjotella sen kanssa kaikkea ja päivittäin, kun se on ihan kauhukakara!

Lapinreissu teki mullekkin hyvää, mutta Repo oli viikossa muuttunut isoksi! :( Kuvia siitä taas kun jaksan niitä koneelle siirrellä.

5.12. Agility

Matkattiin ekan kerran tallille treeneihin tänä syksynä ja ajatuksena oli ihan toko treenit, mutta koko porukan mielentilan + Katrin sunnuntaisten kisojen takia otettiinki agia. Mötkön edellisestä "oikeasta" agilitystä oli aikoja ja ainoata, mitä koskaan oltiin saatu "hyväksi" oli putki. Hiukka pelotti mennä kotonakasvamis kauden jälkeen putken suulle ja kokeilla, että syttyykö koiran päässä valoja, kun huudan sille että "Putkeen!". No sinne se sujahti. Ei ehkä päätä huimaavaan vauhtiin, mutta meni kuitenkin.

Otettiin putkea sitten muutamia toistoja, jonka jälkeen palattiin aika alkupisteeseen treenaamaan keppejä. "Normi"kepeillä en saanut kättäni ja palkkaa rytmitettyä hyvin, niin Katrin vinkistä mentiin kokeilemaan vinokepeillä. Siellä kokeilin jo lähettää Mötköä apparin luo, mutta kepit oli taivutettu lähes maahan asti :D

Sitten välissä taas muut reenailivat ja loppuun mentiin tapaamaan Mötkön vanhaa vihamiestä keinua. Selkeästi kaikki kaunat oli unohdettu, sillä seuraava homma meillä onkin harjoitella hidastusta keinulla, ettei Mötkö vaan koita juosta siitä läpi. Päästiin jo matalasta korkeudesta "tömäyttämään" keinu alas, eikä Mötkö tainnut edes tajuta :P

Liian elämän täyteinen loppuviikko onkin sitten kerrottavissa hyvin lyhyesti. Ei olla tehty mitään :D Sisko oli kylässä miesystävänsä kanssa, joten koirilla on kyllä ollut muuta tekemistä.

OT: Tänään myös kynin Mötkön pohjavillaa, jota lähti kaupan hedelmäpussin verran. Yhä sitä näyttäisi olevan vaikka muille jakaa, että tarvii kyniä vielä myöhemmin lisää.

P.s. Jos tätä nyt joku "ulkopuolinen" lukee, niin suosittelen luettavaksi Katrin jumppatreenit koiralle. Jotain lähtee meillekkin kokeiluun. Ainakin hevosiltakin tuttu "kavaletti" treeni. Pitää vaan hommaa jostain minipuomeja :D

Eläinlääkäriä ja Sigur huveja.

Moro,

Koko sepustus on lähinnä OT:ta ja tekosyitä, että miksei voinut. Lopussa vielä Repoliinin ensimmäisestä ell reissusta.

Perjantaina ei saatu aikaseks edes sisätiloissa kapula treeniä, vaikka kuinka yritin saada itseäni niskasta kii. Oli vaan niin väsy ja viluinen olo.

Lauantaina lähdinkin aamulla reippaalle lenkille koirien kanssa, ennenkuin suuntasin kohti Helsinkiä.

Hassu juttu sattui matkalla, kun huomasin Katrin auton motarilla. Sen kun tunnistaa rekkaristakin helposti :D Oli pakko kaasutella rinnalle vilkuttaan xD

Helsinkiin matkattiin siis katsomaan Sigur Rossia, joka oli kyllä niin mahtava. Se ei ollut keikka, vaan konsertti ja toistaiseks paras sellainen ikinä. Sitä ei voi verrata muihin bändeihin, sillä koko setti painii ihan eri sarjassa! Valot, äänet, esiintyjät, kaikki ihan vimpan päälle. Ikäväkyllä mahtavia efektejä en saanut puhelimellani talletettua, enkä oikeen ehtinyt keskittyä kuvaamaan, kun nautin showsta!

Valitettava Iphone laatu. Ainoa edes katseltava kuva.

Sunnuntainen kotiin paluu ei ollutkaan niin nautinto. Maha oli aamusta asti kipeä ja raahauduin töihin, kun tiesin, ettei sinne kukaan mukaan olisi menossa. Istuin kaksinkerroin kassantakana ja laskin minuutteja päivän loppumiseen. Nyt kaksi päivää mahatautia takana ja huomisenkin taidan vielä hakea saikkua. Ei siis ole reenailusta tullut yhtään mitään... Huomenna saan kyllä luvan parantua!

Jotain iloa sunnunaissa oli, sillä kotiin tullessa oli jo Repon toinen korva vankasti pystyssä ja tänään nousi toinenkin! Mutta kuvaa en tänään ehtinyt ottamaan, joten nautitaan puolitoista pystykorvaisesta Reposta.

Ja maanantainahan käytiin Repoliinin kanssa ensimmäisillä rokotuksilla. Kaikki meni hyvin muuten, mutta toista kivestä etsittiin kauan ja se löytyi surkastuneen nivuskanavasta. Päällä oli kuulemma outoa rasvakudosta, joka vaikeutti etsintää. Lisäksi kovat kiinnikkeet tuntuivat, jotka olivat jossain vatsanpuolella kii. Lääkäri sanoi että hän ei usko että laskeutuu ollenkaa. Ihmettä siis odotellessa!!

Ruokinnasta puhuttiin myös tovi ja nyt saatiin nassikan ruokinta hyvälle tolalle, niin että se maistuukin. Repo mussuttelee vain kolmekertaa päivässä ja aterialla nautitaan kuivaa nappulaa "lihanugettien" kera. Nugetit on sellaisia pelkkää lihaa möykkyjä, joissa on kuitenkin vielä kaikki tarvittavat lisäaineet ja hiukan riisiä. Näin ollen vatsasta pitäisi tulla vahva, kun se nauttii laajasta bakteerikannasta.

Käytiin vielä ostamaan pari putkiluuta pureskeltavaksi, kun purulelut ei enään riitä ja haluan suojella huonekaluja. Kuukauden päästä saattaisi sitten ne hampaat lähteä ilman hammaslääkärinkin apua!

Saikulla

OT: Tiistaina alkanut pieni kurkkukipu paheni jo eilen ja nyt on pakko luovuttaa ja käydä lepäämään. Koiruuksien koulutus on nyt Jannen vastuulla. Katotaan tarttuuko se nyt härkää sarvista ;)

Keskiviikkona kävin tasan tekemässä kokeen koululla, jonka jälkeen nukuin 4h päikyt. Sitten vietin illan töissä puolikuntoisena töissä. Tästä syystä en ole treenannut kunnolla olleskaan.

"Treeni":Tiistai illalla sen sijaan mentiin Jannen ja Mötkön kanssa viettään laatuaikaa. Mentiin kentälle heittään keppiä ja höntsyilemään rennosti peruskäskyjä.

Ensin helppo homma. Mötkö odotteli lupaa ottaa kepin.

Hommaa vaikeutettiin ja keppi heitettiin.
Mötkö istui kiltisti ja odotti lupaa lähteä kepin perään.

Sato ihanan isoja lumihiutaleita ja tuli tosi jouluset fiilikset :)

Sitten ihan täysin Off Topicina: Käytiin tiistaina aamulla leffassa kattoon Gravity, mikä oli tosi hyvä ja siinä oli ihan hienot 3D efektit, mutta en silti vieläkään ole 3D:n ystävä. Lisäksi käytiin käyttään meijän facediili Miami uuteen Anthony's keittiöön ja mun on pakko esitellä mun ihanan herkullinen jälkiruoka :))

Nyt vaan toivon, että oon huomenna siinä kondiksessa, että jaksaisin taas treenata molempia otuksia, ettei tuu turhan pitkää taukoa.

Kotona 3&4

Lauantai illan koti säätö

Mötkö: Noh kuten aijemmassa postauksessa sanoin, niin treenailtiin kotona kapulaa ja sivulle tuloa. Kapula homma lähti hyvin käyntiin ja lopussa pystyin jo vaatimaan, että kapula nostetaan ilmaan.

Sivulle tulo sensijaan... Noh. Nyt sitten olisin niin kovin halunnut vaatia sitä suoruutta ja hyvää istuntaa, niin oli pakko todeta, ettei se meijän liukkaalla parketilla onnistunut lainkaan. Mötkö ei lainkaan hallinnut asentojaan ja vihasekshan siinä vaan molemmat tuli, kun ei tullut onnistumisia, eikä palkkaa. Lopetettiin sitten yhteen hyvin onnistuneeseen.

Taitaa olla aika hommata vielä joku reenimatto meille :D

Repo: Tehtiin vaan naksutin treeniä. Edelleenkään ottamatta siihen mitään ylimäärästä. Kyllä se kai kohta tajuaa, että se on se naksu, mistä se ruoka tulee. Tehtiin myös luokse tuloa. Nyt alkaa jo tuntua siltä, että otus tunnistaa sen sanan minkä jälkeen pitää tulla mun luo hakeen ruokaa. Sivulle tulo sitten kanssa. HOHOo. Mitä ihmettä. Aikaisemmin meillä oli mennyt aina niin hyvin ja nyt Repo ei tullut lainkaa suoraan ja istuminen ei ollut todellakaan istumista, vaan makaamisen ja seisomisen puoliväliä. Aikaisemmin ollaan siis tehty aina ulkona ja siellä on sujunut tosi hyvin.

Pojjaat jakamassa Mötkön muovikaukalon

Sunnuntaina ihan höntsäiltiin. Otettiin Mötkön kanssa kontaktia, istumista ja liikkeesta maahanmenoa. Homma sujui just rennon kivasti. Repon kaa otettiin ulkona luokse huutelua.

Tänään/maanantaina

Kun nyt en ollut ehtinyt hommata sitä mattoa sisätiloihin, niin siirryttiin peileineen päivineen pihalle reenaamaan.

Repo sai nyt naksutreeniin vähä vaikeutusta ja alettiin jo katteleen kapulaa ja palkkailemaan siitä. Alkuun naksuun ei vastattu hyvin ja jouduin äänellä kehumaan, mutta loppua kohden alkoi naksun jälkeen koiran pää kääntyä palkkaa kohden hyvää tahtia ja lopetettiin heti, kun Repo hoksasi, että koske/katso kapulaa = palkka. En vielä vaihtanut kapulan paikkaa, ettei reenistä tulisi turhan pitkää.

Lisäksi otettiin muutamia sivulletuloja peilillä. Repo tuli superhyvin ja niin ihanan helposti suoraan. Vielä se ei taida yhdistää sanaa, eikä edes kädenliikettä juttuun, mutta silti se osaa tulla oikeelle kohdalle niin hyvin :D

Luoksetuloakin otettiin tänään (huom ei siis reenattu näitä kaikkea kerralla, ettei treenistä tule kerralla liian pitkää). Tehtiin silleen, että heitin palloa ja kun Repo lähti perään niin kutsuinkin sitä luokse. Hyvin se keskeytti pallon jahtauksen ja juoksi mun luokse häntä vispaten :) Vaikeutin vielä hommaa niin, että annoin sen ehtiä pallolle touhuamaan ja silti se tuli niin nätisti luokse! JEE.

Meijän kotireenipaikka.

Mötkön kaa alotettiin kapulan kanssa. Homma suju hyvin ja päästiin jo pidentään suussapito aikaa. Mötkö myös vaelteli etiäpäin kapula suussa.

Sivulle tulo sujui paikoin hyvin paikoin huonosti. Välillä Mötkis jäi tosi taakse ja en enää palkannut siitä. Myös vinous oli ongelmaa. Mötkö myös alko ottaa hirveästi kierroksia ja se hyppi innosta ja pomppi palkkauskättä vasten. Sitten kun saatiin lopulta kolmen suora hyviä suorituksia, niin lopetettiin siihen.

Vaihettiin vielä paikkaa ja tarkoituksena oli ottaa sivulta maahanmenoa, mutta naapuri päätti tulla samaan aikaan ulos ja tehtävä muuttui häiriöreeniksi. Vaadin sivulla istumista ja palkkailin. Ainoa huono homma oli, että Mötkö yritti tosissaan katsoa mua silmiin ja sen takia se peruuti taaksepäin, että se sais kontaktin muhun :/ Täytyy näköjään sittenkin opettaa sitä ottaa kontaktia vaikka mun käteen tjtn.

Kun naapuri suvaitsi mennä takaisin sisälle, niin koitin ottaa maahan menoa, mutta Mötkö eka pakitteli ja sitten valui maahan. Otin sen sitten uudestaan sivulle ja autoin kädellä + namilla. Pari kertaa se nousi siitä ja jouduin vähän kovemmin sitä käskeä. Siitä loukkaantunut Mötkö suoritti sitten maahan menon ja pysyi siellä kunnes vapautin sen ja Mötkö sai vihdoin palkkansa ja leppyi.

OT: Käytiin vielä iltapäivällä kylässä mun kummisedällä ja esiteltiin Repokin ekaa kertaa :) Nyt koirat on ihan väsähtäneitä ja Repo ei jaksa edes syödä päivän kolmatta annostaan. Saa sitten illalla tulpa-annoksen.

Mötkö nukumassa luonnottomalla rullalla

Hanki treeniä

Torstaina tuli kunnon lumi ja märkä. Tarkoituksena oli treenata molempien koirien kanssa, mutta en viitsinyt ottaa pentua, kun sen mahakin on ihan kalju.

Mötkön kanssa sitten mentiin ja ajatuksena oli ottaa ihan vähän sivulle tuloa (joka sujuu (ainakin mun mielestä) välillä jo tosi hyvin) ja sitten lisäksi kapulan ottoa naksuttimella. Alotettiin kapulan kanssa, mutta uusi lumi ja reenikaveri aiheutti niin isoa häiriötä, että päädyttiin muutamien treenivinkkien jälkeen jättää se homma taas kotiin. Sivulle tuloja tehtiin sitten siinä niin että tuli muutama tosi hyvä vielä loppuun ja lopetettiin lumipallojen heittelyllä.

Sitten tehtiin häriöreeniä niin, että Bamsu ja Mötkö istu meijän ohjaajien edessä ja palkattiin niitä kontaktista. Ja sitten Katri ensin käveli siinä ja lopulta läpsytteli käsiäkin. Olin tosi yllättynyt, kuinka hyvin se meni Mötkön kanssa. Se hiffas nopeasti, että mitä vaan tapahtu, niin mua tuijottamlla saa nomnomia :)

Tänään treenaillaan vielä illemmalla, kunhan ehdin, niin kapulan kanssa ja taas peilin kanssa sivulle tuloa. Siitä unohdinkin kirjotella, niin ostin ikeasta peilin, minkä voin laittaa lattialle, niin siitä sitten saan vahdittua koiran suoruutta yksin. Alkuun se oli tosi hankala kattoa siitä peilikuvaa ja palkkailla, mutta eiköhän tää tästä.

Janne ei oo lupauksista huolimatta vielä toistaiseksi osallistunut pahemmin Repon koulutteluun, joten mun tarttee alkaa nyt kaivella päivästä sille useammin ja enempi aikaa. Muuten mulla tulee ongelmia. Oli Janne kuulemma opettanut pennulle mitä meidän "Ei" sana siis NÄ-ä tarkottaa.

Kotitreeni part 2

Mötkön kanssa aloitettiin taas alusta. Naksu, aina kun meni kapulaa kohden. Sitten vaan keskikohdan nenättelystä/leuan siihen laitosta. Sitten se taas alko, jaloilla ja nenällä kapulan riepominen ympäriinsä. Päädyin sitten ihan vaan koittamaan saamaan Mötköä hammastelemaan kapulaa kokeilemalla käyttää vanhaa käskyä, jota se ei koskaan oppinut kunnolla ja jota ei olla aikoihin käytelty. Noh kuulostaa tosi huonolta ajatukselta, mutta ajattelin, ettei tässä kai muutakaan ole tehtävissä. Hetken ympäriravailun jälkeen Mötkö otti kapulaa suuhun. Heti naksua ja palkkaa ja uusiks. Muutamia näitä tehtiin. En uskaltanut kokeilla vielä ilman käsky sanaa (joka on muuten tuo), mutta palkkasin aina suuhun otosta. Toivottavasti tällä päästäisiin eteenpäin. Ikäväkseen Mötkö ei kuitenkaan ottanut kapulan keksustasta kii, vaikka olen palkannut vain sen nenättelystä, vaan kapulan kärjestä. Ehkä tää on korjattavissa :D? Noh en uskalla tätä kokeilla ennen seuraavia treeni treenejä, jossa joku voi osoitella sormella mun virheitä.

Repolle opetin vaan naksu = namia yhtälöä ja sitten vaan luoksetuloa. Vieläkään ei taida olla nimi/käsky hallussa, sillä ilman super hypetystä ja kimitystä (=siis normaalilla äänellä kutsuttaessa) ei oikein reaktiota tule, ainakaan kovin vilkkaasti. Mutta hetkihän tässä on vaan huudeltu.

Istumista kokeiltiin sitten myöhemmin uudessa taas lyhyessa opetussessiossa, mutta se oli tosi hankalaa, kun Repo halus kokoajan istua ja levitä sen pyllynsä kanssa tosi corgimaiseen löhö istuntaan. En nyt tiedä, että palkkanko ensin Repoa myös tosta levinnytperseistunnasta ja sitten vaikeutan ja alan palkkaamaan vaan hyvistä. Näin kyllä varmaan teen, kun ei noi sen pikkujalat oo vie oikeen täydellisessä hallinnassa.

Semi OT: Käytiin koirien kaa pisimmällä remmilenkillä ikinä! (tähän asti ollaan kävelty vaan meijän pihayhtiöö ympäri) Repo jakso tosi hyvin ja osas kulkea hihnassa jo tosi kivasti (onhan sitä reenattukkin). Se osaa paineesta pysähtyä ja kulkee löysällä remmillä ja mielellään mun sivulla/takana. Mötkö oli ärsyttävällä päällä ja veti hirveästi. Mulla oli vahingossa lyhyt iltalenkkien heijastinremmi ja mua niin ärsytti kun se kisko eteen ja ojien pohjille, eikä kuunnellut, nii luovutin ja annoin sen jolkotella vapaana ja keskityin Repon kanssa nätisti kävelyyn. Hyvin meni ja sen jälkeen jakso koiratkin riehua, niin ei ollut liian pitkä lenkki.

Onneks oli sellane kellonaika, ettei ollu muita liikenteessä, niin ei tartte käskee niitä pysyyn poissa. Täälläpäin myös onneks ihmiset keräilee koiriensa paskat, nii ei tarvitte vahtia, että kenen kakkakasassa toi pentu möyrii.

Kotitreenit

Taisin just pilata mun koiran mahdollisuuden oppia edes kapulan noutoa :(
Oon niin kärsimätön ja hölmö.

Tehtiin siis alkuun taas naksuttimella, että kun koskee kapulaan naksutus ja nami. Mötkö muisti homman tosi hyvin ja alko tekeen sitä jatkuvasti. No koitin sitten vaikeuttaa, että josko se koskis edes pelkkään siihen keskipalkkiin edes. Mutta ei, ei se millään tajunnut. Istuin siinä yli 30min tuijottamassa, kun Mötkö koittaa jaloillaan liikutella kapulaa, tönii sitä niistä kärjistä.

No koitin sit et jos palataan askel taaksepäin. Laitoin namia kepukan päälle ja kun se osui suullaan kapulaan, niin palkkaus. Mutta nyt se alko luuleen et palkkaus tuli ruuan ottamisesta, eikä enää keskittynyt koko kapulaan. Sitten tää perus. Makoilee, tuijottaa mua, kaivaa mun kädet verille, istuu, makoilee. Potkii kapulaa. Sitten iskee se epätoivo, et tarjoon kapulaa mun kädessä, niin ehkä se koske siihen, mutta ei. Se vaan koittaa tulla kapulan yli syliin kaivaan herkkuja ja koko homma on ihan kaaos. Koira ei tajua mitään ja mä en tajua mitään. En ymmärrä että millä sitä koskettelua voi viedä pidemmälle, kun ei Mötkö lähtenyt ollenkaan koskeen siihen suullaa :/

Repo tosin tuli häiriteen ja se ymmärs heti että se kapula otetaan suuhun. Tosi surkuhupaisaa.

Sitten se super turhautuminen, et ehkä se auttaa jos saan sen Mötkön suuhun. Joo. Ammun jo itseni ei tarvitse avautua. Tästä seurasi vaan hämmentynyt koira ja itseensä pettynyt ohjaaja. Lopetin sitten niin että kunhan se edes jotenkin koski siihen, niin palkkasin, mutta koiran mielestä homma varmaan loppui oudosti ja tietämättä, että mitä koko harjotuksella haettiin. TYHMÄ _MINÄ_.

Huomenna yritän uudestaan. Puhaltelen joogahengityksiä ja koitan keksiä, että millä saan tehtävää etenemään, ettei kehitys stoppaa. Suullaan se ei siihen meinaan koske :(

Perjantain ja sunnuntain treeni

OT: Jotta postaus ei ole ihan hirveä teksti floodi, niin heitän tänne teille kuvia katseltavaksi eiliseltä päivälenkiltä Sannan ja Mintun kanssa. Mötkö meni jopa Mintun perässä jääkylmään veteen :D

Treeni - Perjantai

Treenailtiin Peltsulla Gingan ja Mintun kanssa. Itsellä oli mukana pentu ekaa kertaa, joka nyt lopulta sai nimekseen Repo.

Repon kanssa tehtiin ihan vaan muutamia sivulle tuloja ja luoksetuloa. Luoksetuloa harjotellaan nyt sitten kotona nimellä huutelemalla aina sopivissa väleissä. Pidetään Repon treeni lyhyenä ja mielekkäänä. Kuhan nimi tuntuu olevan hallussa niin uskaltaa vaihtaa tänne sanaan.

Mötkön kanssa veivailtiin perusasentoa sivulle. Liiat vaatteet ja tiellä olevat hiukset vaikeuttivat treeniä omalta osaltani. Mikään ei onnistunut ja turhauduin. Päädyin taas höpötyskierteeseen, jolloin Mötkö paralla ei tunnu olevan mitään hajua, että mitä tehdään ja se on vain vaikeuttanut oppimista :/
Nyt olen ehdottomalla höpötys-kiellolla. Kun olin heittäny turhat vaatteet päältä ja hirttänyt hiukset kii, tehtiin vielä pari ihan hyvin onnistunutta sivulle käskyä.

Mötkön suurimmat ongelmat sivulle tulossa ovat sen rakenteen aiheuttamia. Mötkö on vaikea saada suoraan ja oikealle kohdalle, koska kun sen pään tuo hyvälle kohdalle ja se lyllähtää istumaan, niin jääkin Mötkö liian taakse. Kaikki muut ongelmat ovatkin mun aiheuttamia :D Omat asentoni ja käden liikkeet aiheuttavat ongelmia ja Mötikkö menee vielä enemmän sekaisin. Lisäksi Mötkö ei ole ihan vielä perillä, että viereen tuloon liittyy sana sivulle, vaan se tekee sen lähinnä käden liikkeestä.

Treenin lopuksi tehtiin vielä yksi vähän höntsy paikalleen makuu kun harmitti, kun mikään muu ei ollut onnistunut. Ei ollut ehkä ihan täydellinen, mutta oli kiva päästä edes palkkaaman jostain. Alussa paikalleen makuun pyynnössä Mötkö kaatui toiselle kyljelleen ja ilmeisesti oma tyylini kaatua sen päälle paineisti sitä liikaa. Pitää koittaa vahtia tosipaljon enempi omaa asentoa. No onneksi kiitos Katrin ja Sannan vinkkejen saatiin hyvä makuulle meno ja suora. Nyt täytyy opetella palkkaamaan Mötköä paremmin sinne etujalkojen väliin maahan olossa, ettei turhaa kohoamista palkatessa tule.

Treeni - Sunnuntai/tänään

Tänään treenattiin Katrin ja Gingan kaa. Alkuun taas turhauttavaa sivulle käskyä. Tuntui että Mötkö oli unohtanut kaiken, kun olin juuri edellisenä päivänä saanut sen tulemaan niin nätisti :/ Monen oman epäonnistumisen jälkeen Katri näytti muutaman kerran, että miten sitä sivulle tuloa kannataa treenata. Näytti niin helpolta :( Itse heilun, kumartelen, kävelen vinoon, palkkaan vahingossa huonoistakin. Nyt täytyy kotona peilin edessä tehdä aina ihan vaan pari ja palkata niistä selkeästi ja toistaa ja vahvistaa käsky sanaa, kun Mötkö tulee hyvään asentoon.

Koska vihdoin luovuin muiden liikkeiden treenailusta, kunnes niitä voi ruveta tekemään fiksusti perusliikkeestä, niin Katrin kanssa keksittiin, että kapulan suuhun ottoa voi alkaa treenailemaan. Katri näytti hyvän tavan treenata sitä naksuttimella. Nyt on siis aika kaivaa se oma naksutin tuolta laaikon pohjalta. Tuleehan sitä aina naksuttimen kanssa touhuttua muutaman kuukauden taukojen välein, kun taas muistaa innostua siitä. Sen avulla on tullut opetettua koske käskyäkin. Mötkö oli kuulemma fiksu ja hoksasi tosi nopeeta mitä pyydettiin. Täytyy siis jatkaa tästä eteenpäin aina vapaa-aamut käyttää siihen, että annan aamu ruuan naksutin treenillä ja kapulan kanssa. Täytyy käydä heti huomenna hakemassa noutokapula.

Nyt täytyy katsoa, että jos sivulle tulosta ei tule yhtään mitään, niin täytyy vaihtaa taktiikkaa. Katri ehdotti kosketuskepin? (jos se oli kosketuskeppi :D) kanssa opettamista. Se olisi ainakin selkeä ja oman käden liike ei aiheuttaisi erimielisyyksiä.

Höntsy: Repoa en ottanut mukaan, kun ei ollut autoa. Ulkona oli turhan kylmä pitää "karvatonta" pentua mukana. Sen kanssa tehtiin kotona ihan vaan keittiö-olkkari-välillä luoksetulo huutelua.

11/12/13

Moro!

OT: Lehdessä oli juttua amerikkalaisten rynnäkkönaimisiin menoista. Jonka takia haluan suomen kalenterin mukaan 11.12.2013 tehdä itsekkin jotain jännää. KK aikaa keksiä mitä.

Treenit: Mötkön kanssa treenattiin tylsästi vaan katsekontaktia. Istuin siinä ja kun se kiltitsti tuijotteli mua pyytettömä palkkailin sitä. Sit suoriteltiin helppoja juttuja, joista palkattiin vaan, jos Mötkö suostui tuijottelemaan mua tehtävän ajan. Lisäksi alettiin harjotteleen sitä, että palkan saa vaan, kun katsoo mua, eikä niin että heti kun käsi liikkuu niin tuijotetaan mun kättä ruokapsykoosissa. Tää harjotus ei sujunut kovin hyvin. Pääsin palkkaamaan ehkä pari kertaa. Onkohan tää jo liikaa vaadittu?

Pennun kanssa tehtiin vaan yksinkertasesti sivulle tuloa ulkona muutamia kertoja. Sen verta toistoja, että lopetettiin aina superhyvään suoritukseen. Pennun kanssa ollaan pidetty opetus hetket aina tosi lyhyinä, jotta mielenkiinto pysyisi yllä. Tosin tuntuu, että pennulla on tosi hyvä pinna ja motivaatio, että se kestäisi pidempiäkin reenihetkiä. Toisteltiin illalla vielä sisällä myöhemmin samaa hommaa. En tiedä tajusiko se vielä mitään, mutta muistin ainakin olla höpöttelemättä muuta ja sanoin aina "Sivulle" ennen palkkausta. Toivottavasti ei mene nyt tän kasan opetus ihan pieleen.

OT: Aamulla bussissa kuuntelin Sigur Rosia ja näin valtavan karhun kokoisen koiran aamulenkillä emäntänsä kanssa. Huvittavan tilanteesta teki se että kaverukset oli varisten ympäröimä ja ne eivät pelänneet koiraa, eikä koira ollut niistä tippaakaan kiinnostunut. Varisket olivat piirittäneet koiran ja pomppivat hölmösti ympärillä. Sitten siihen Sigur Rosiin. Kylläpä kaikki näyttää kauniilta ja koskettavalta, kun taustalla soi sopiva musiikki. Ulina varoitus:

Eka

Päivittelen tänne joskus tässä kun jaksan ja ehdin tietoa koirista ja lähtötilanteesta.